Pipelife jätevesijärjestelmät jälleenmyy
ja asentaa Piwetech.

Ota yhteyttä jo tänään.

Hajajätevesiopas

Jätevesiasetus ei koske seuraavia kiinteistöjä

Asetus ei koske kiinteistöjä, jotka tuottavat vähäisiä jätevesimääriä, harjoittavat ympäristöluvallista toimintaa, ovat sosiaalisin perustein määräajaksi vapautettuja eivätkä viemäriverkostoon liittymisvelvollisia kiinteistöjä.


Vähäisiä jätevesimääriä tuottavat kiinteistöt:

"Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa." (YSL 103§) Ne kiinteistöt, joiden jätevedet vastaavat edellistä "vähäisen jätevesimäärän" määritelmää, jäävät asetuksen ulkopuolelle, mutta niilläkin tulee olla tehtynä selvitys nykyisestä jätevesien käsittelystä. Vähäisen vesimäärän ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen joko tapauskohtaisesti tai linjaamalla asian yleisesti.


Määräaikainen vapautus sosiaalisin perustein

Ympäristönsuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Lakimuutoksella tarkennettiin ns. sosiaalisia perusteita, joiden perusteella voi kunnalta hakea viiden vuoden mittaista vapautusta vaatimusten täyttämisestä. Poikkeuksen perusteena laissa on erikseen mainittu pitkäaikainen sairaus ja työttömyys. Näissä erityisen vaikeassa elämäntilanteessa oleville kiinteistön haltijoille voidaan hakemuksesta myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan vapautus asetuksen vaatimuksista.


Ikävapautus

Jätevesien puhdistamisen vaatimuksesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin jossain erityistapauksessa aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa.


Ympäristöluvallinen toiminta

Jos kiinteistöllä on ympäristölupa, jossa on määräyksiä jätevesien käsittelystä, ei asetus koske tätä toimintaa. Kiinteistöllä mahdollisesti olevaa ympäristöluvan ulkopuolelle jäävää muuta toimintaa koskee jätevesiasetus. Tällainen tilanne voi olla, jos esimerkiksi ympäristöluvitetun toiminnan kanssa samalla kiinteistöllä on luvan ulkopuolelle jääviä asuinrakennuksia, joilla syntyy talousjätevesiä.


Viemäriverkostoon liittymisvelvollisuus

Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus viemäriverkostoon ja tällöin jätevesiasetuksen määräykset eivät koske näitä kiinteistöjä. Vapautus voidaan myöntää myös niille kiinteistöille, joihin ulotetaan vesihuoltolaitoksen viemäri lähivuosina 15.3.2016 jälkeen. Asetus koskee niitä toimintaalueella olevia kiinteistöjä, joille kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on myöntänyt vapautuksen liittymisvelvollisuudesta ja jotka eivät kuulu ryhmiin "Vähäisiä vesimääriä tuottavat kiinteistöt" ja "Ympäristöluvallinen toiminta".



Jätevesiasetukseen liittyviä termejä.

Talousjätevesi

Kiinteistöiltä, karjatiloilta, liikehuoneistoista ja muilta vastaavilta rakennuksilta tuleva jätevesi, johon sisältyvät vessavedet, pesuvedet ja muut ominaisuudeltaan vastaavat vedet.


Harmaa vesi

Jätevesi, joka sisältää keittiöstä ja pesutiloista syntyvät pesuvedet. Harmaa vesi ei sisällä vessavesiä.


Musta vesi

Käymälöistä syntyvät jätevedet.


Jätevesien käsittelyjärjestelmä

Jätevesien käsittelyyn tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostama kokonaisuus.


Jätevesijärjestelmä

Rakennuksissa ja rakennusten ulkopuolella olevien talousjätevesiviemäreiden sekä jätevesien käsittelyjärjestelmien muodostama kokonaisuus, joka on tarpeen kiinteistön talousjätevesien johtamiseksi ja käsittelemiseksi (209/2011).


Viemärin vuotovesi

Viemäriputkien liitoksista, halkeamista tai viemärikaivoista viemäriin vuotavat ulko- puoliset vedet.


BHK

Biologinen hapenkulutus mitattuna seitsemän vuorokauden jälkeen. Tulos ilmoittaa vesinäytteestä orgaanisen aineen määrän. BOD 7 tarkoittaa samaa asiaa (Biological Oxy- gen Demand).


Kokonaistyppi, N

Typpi on ravinne ja rehevöittää siksi vesistöjä esiintyessään liiallisena määränä. Typpeä esiintyy jätevedessä muodoissa nitraattityppi (NO 3 -), nitriittityppi(NO 2 -) ja ammoniumtyppi (NH 4 +). Kokonaistyppi on näiden typpimuotojen yhteenlaskettu summa.


Kokonaisfosfori, P

Kokonaisfosfori on useiden fosforimuotojen summa, mutta jätevesissä fosfori esiintyy enimmäkseen fosfaattina (PO 4 3 -).Levät pystyvät käyttämään fosfaattia hyväkseen suoraan, joten fosfori on merkitttävä syy vesistöjen rehevöitymiseen.


Luvanvaraisuus

Jätevesijärjestelmän rakentaminen on luvanvaraista. Järjestelmän rakentamiseen tarvitaan, joko rakennus- tai toimenpidelupa käyttökohteesta riippuen.


Uudisrakentajalle rakennuslupa

Uudisrakentamisen yhteydessä jätevesijärjestelmän rakentaminen on osa normaalia rakennusprojektia. Jätevesijärjestelmän lupa saadaan osana koko muun rakentamisen lupakokonaisuutta. Jätevesijärjestelmän osalta vaatimuksena on osaavan suunnittelijan tekemä suunnitelma, joka täyttää asetuksen, kunnan ja kiinteistön vaatimukset.


Vanhan järjestelmän uusijalle toimenpidelupa

Vanhan järjestelmän uusiminen tai oleellinen muuttaminen asetuksen mukaiseksi vaatii toimenpideluvan. Toimenpideluvan myöntämisen edellytyksenä on jätevesijärjestelmän osalta osaavan suunnittelijan tekemä suunnitelma, joka täyttää asetuksen, kunnan ja kiinteistön vaatimukset.
Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä ettei toimenpidelupaa tarvita mikäli jätevesijärjestelmän toimenpideluvan tarve katsotaan merkitykseltään vähäiseksi. Tällöin riittää pelkkä ilmoitus jätevesijärjestelmän rakentamisesta (MRA 63 §). Jätevesijärjestelmästä on tehtävä suunnitelma, vaikka lupaa ei tarvittaisikaan.


Muut merkittävät rakennustoimet/parannukset

Mikäli kiinteistöllä tehdään toimenpiteitä, jotka vaativat rakennuslupaa tai lisäävät merkittävästi syntyvien jätevesien määrää ja/tai laatua, on tälloin haettava asianmukaiset luvat. Tälloin usein myös jätevesijärjestelmä edellytetään uusittavaksi. Esimerkkeinä merkittävistä rakennustoimista on, kun rakennetaan kiinteistölle vesikäymälä, jossa sellaista ei ole aiemmin ollut tai laajennetaan talon pinta-alaa. Jätevesijärjestelmän luvan osalta vaatimuksena on osaavan suunnittelijan tekemä suunnitelma, joka täyttää asetuksen, kunnan ja kiinteistön vaatimukset. Lisäksi on huomioitava, että käsiteltyjen jätevesien maastoon tai ojaan johtamiseen on saatava ojan käyttäjien ja maanomistajien lupa. Mikäli lupaa ei saada, kunnan ympäristönsuojelu-viranomainen voi tarvittaessa antaa siihen luvan. Lupaa ei tarvita käytettäessä esim. imeytyskaivoa.


Urakoitsija

Urakoitsija toteuttaa hyväksytyn suunnitelman ohjeiden mukaan. Urakoitsijan lisäksi kiinteistön vesi- ja viemärivastaava (KVV-vastaava) varmistaa, että rakentaminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kiinteistön omistajan ja urakoitsijan välillä on yleensä yksityisoikeudellinen spimus, johon perustuen rakentajan vastuulla on toteuttaa rakennustyö tilauksen, sen suunnitelmien ja asennettavien laitteiden asennusohjeiden mukaisesti sekä siten, että työsuoritus ja lopputulos täyttävät asetetut vaatimukset. Urakoitsijaa pidetään oman alansa asiantuntijana, eli hän hallitsee rakennustyö- maata ja on vastuussa (vastaava työnjohtaja) työmaasta ja rakennustyön suorituksesta. Urakoitsijan vastuu työmaasta loppuu pääsääntöisesti silloin, kun kohde lopputarkastuksessa hyväksytään käyttöön eli hallinta siirtyy käyttäjälle. Hyväksytyn lopputarkastuksen edellytyksenä on käyttö- ja huolto-ohje jätevesijärjestelmälle. Urakoitsijan tulee huolehtia takuuaikana ilmenneiden virheiden ja puutteiden korjauksesta.

Mikäli rakentamisen aikana huomataan, että suunnitelmaa ei voida toteuttaa, tulee silloin ottaa yhteyttä suunnittelijaan sekä viranomaiseen, joka ratkaisee, miten toimitaan. Pienissä muutoksissa/poikkeamissa riittää usein korjauksen tekeminen esim. asemapiirrokseen, mutta suuret muutokset voivat vaatia suunnitelman uusimisen ja uuden viranomaiskäsittelyn.


Lopuksi

Jätevesijärjestelmien toteutukselle on useita vaihtoehtoja. Osaavan suunnittelijan, urakoitsijan ja vastuullisen laitevalmistajan valinta on ensimmäinen tärkeä askel kiinteistön jätevesijärjestelmän toteutukseen. Jätevesijärjestelmän toimivuuden varmistaa säännöllinen huolto. Järjestelmillä on erilaisia vaatimuksia asennuksen, käytön ja huollon osalta, jotka pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää puhdistetun veden purkujärjestelyihin , koska ne ovat useissa tapauksissa tyypillisimpiä ongelmien aiheuttajia. Myös vastuukysymykset nousevat usein esille. Jätevesijärjestelmän toteuttamiseen osallistuu useita eri tahoja, joten vastuita olisi hyvä selkeyttää. Suunnittelijan tehtävänä on laatia jätevesijärjestelmästä suunnitelma, joka täyttää kaikki tarvittavat vaatimukset sekä soveltuu kohteeseen. Urakoitsija puolestaan rakentaa jätevesijärjestelmän suunnitelman pohjalta. Viranomaiset valvovat prosessia, mutta lopullinen vastuu järjestelmästä on kiinteistön omistajalla. Hyvin suunniteltu, oikein asennettu ja laadukas jätevesijärjestelmä ei toimi kunnolla, jos kiinteistön omistaja laiminlyö järjestelmän hoidon ja huollon. Tämän takia on tärkeää, että jätevesijärjestelmän toteuttaminen hoidetaan hyvin ja omistaja sitoutuu hankkimaansa jätevesijärjestelmään.